Dekadenssi on niin kaunista. Rappiokirjat ja rakkioajatukset
ja rappioihmiset ja rappio haisevat kaikki Pallmallin punaiselle. Ei tuoreelle,
vaan vuosia ilman puutteessa pinttyneelle savulle. Sen näkee naamasta, sen
hajun. Kauniit vialliset ihmiset ja heidän uskomaton matriksinsa päässä, joka
rönsyää korvista ja jalkovälistä. Jos antaisin sille värin, se olisi aamukusen
ja Pirkkakolmosen säväyttävä yhdistelmä, josta Marimekko pian patentoi uuden
kuosin. odota vain, rappio on taas in.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti